Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Valtakunnallisen JOO-sopimuksen yleisohjeet

Alla on kuvattu valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaisten opinto-oikeuksien myöntämiseen liittyvät yhteiset pelisäännöt, joita yliopistot tarkentavat JOO-ohjeissaan. Ohjeet on hyväksytty 1. joulukuuta 2003.

1. Yleistä
2. Valtakunnallinen JOO-opintojen tarjonta
3. JOO-hakemusten puoltaminen kotiyliopistossa
4. JOO-oikeuksien myöntäminen kohdeyliopistossa
5. JOO-opiskelun aloittaminen kohdeyliopistossa
6. Valtakunnallinen JOO-sopimus ja nk. opetusverkostot

1. Yleistä

  • Valtakunnallinen JOO-sopimus astui voimaan 1.8.2004. Ensimmäinen haku tämän sopimuksen mukaisiin opintoihin oli syyslukukaudella (lokakuun lopussa) 2004. Opiskelijaliikkuvuudesta aiheutuvien kustannuksien korvaamiseen liittyvä 2 pykälän muutos allekirjoitettiin marraskuussa 2004.
  • Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukainen opiskelu on yliopiston perus- ja jatkotutkintoon tähtäävää sivuaineopiskelua. Opinnoilla pyritään tarkoituksenmukaisesti laajentamaan kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkinnon suorittamista. Yliopistot tarkentavat soveltamisohjeissaan ehdot, joiden perusteella hakemuksia puolletaan ja opinto-oikeuksia myönnetään.
  • Valtakunnallisen JOO-sopimuksen mukaisiin opintoihin haetaan kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat päättyvät huhtikuun ja lokakuun lopussa. Kohdeyliopisto voi myös päättää, että JOO-opintoihin on jatkuva haku. Yliopistot kuvaavat soveltamisohjeissaan tarjoamiensa JOO-opintojen hakuajat.
  • JOO-opintojen opinto-oikeutta koskeva päätös ilmoitetaan opiskelijalle noin kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä.
  • JOO--opiskelija rinnastetaan kohdeyliopistossa opiskelua tukevien palveluiden (mm. kirjasto, atk-palvelut ) saamisessa oman yliopiston opiskelijaan. JOO-opiskelijoiden oikeuksista palvelujen saamiseen tulee huolehtia yliopistoissa mm. tiedottamalla ja opinto-ohjauksella.
  • Yliopiston tulee sisällyttää käyttämänsä arvosteluasteikko opiskelijan opintosuoritustietojen yhteyteen. Kotiyliopisto sopeuttaa arvostelun omaan asteikkoonsa suoritusta hyväksi lukiessaan. Tavoitteena on yhtenäisten arvosteluasteikkojen käyttöönotto (esim. ECTS – tyyppinen asteikko perusopintojen kurssi- ja opintokokonaisuusmuotoisissa kokonaisuuksissa).
  • JOO-opintojen suoritustietojen toimittaminen kotiyliopiston opintosuoritusrekisteriin on opiskelijan vastuulla siihen asti kunnes yliopistorajat ylittävä tietojärjestelmä valmistuu.

2. Valtakunnallinen JOO-opintojen tarjonta

  • Yliopiston JOO-opintojen tarjonnasta pyritään tiedottamaan siten, että joo-opiskelua suunnitteleva opiskelija saa tiedon eri yliopistojen tarjonnasta hyvissä ajoin. Opintotarjontatiedon (esim. tiedekuntien/osastojen opastiedot linkkilistana yhdellä www-sivulla) tulisi olla keskitetysti löydettävissä yliopistojen omilta verkkosivuilta ja SVY:n portaalista.
  • Yliopisto voi ilmoittaa JOO-opintotarjonnasta kahdella vaihtoehtoisella tavalla: a) Yliopisto tuottaa lukuvuoden opetussuunnitelmatietoihin ns. JOO-opintotarjottimen, jossa yliopisto ilmoittaa ne opinnot, jotka ovat valtakunnallisen JOO-sopimuksen piiriin kuuluvia. b) Yliopisto ilmoittaa ne opinnot, joita se ei voi tarjota valtakunnallisina JOO-opintoina.

3. JOO-hakemusten puoltaminen kotiyliopistossa

  • Yliopisto tukee opinto-ohjauksella suunnitelmallista ja tutkintoon tähtäävää opiskelua. JOO-opiskelun puoltopäätöksissä pyritään pitkäjänteiseen opintojen suunnitteluun mm. siten, että samaan puoltoon sisällytetään mahdollisimman laaja opintokokonaisuus. Yksittäisten kurssien puoltopäätösten yhteydessä on tärkeää arvioida niiden merkitys opiskelun etenemisen kannalta (esim. valmistumisaikataulu, myöhemmät opinnot jne.).
  • Joustavien opinto-oikeuksien puoltokäsittely yhdistetään yliopiston HOPS-menettelyyn. Opiskelijan puoltohakemus muodostuu varsinaisesta hakulomakkeesta, opintosuoritusotteesta sekä yliopiston edellyttämästä hopsista ja/tai hops -tiivistelmästä. HOPS tai HOPS:in tiivistelmä sisältää opiskelijan perustelut sille, miksi hän hakee JOO-opintoihin. Myönteisen puoltokäsittelyn jälkeen lähetetään kohdeyliopistoon hakemus opintosuoritusotteineen sekä perustelut JOO-opintojen tarpeellisuudesta.
  • Opinto-oikeus tarkoittaa yhden hakemuksen samalla hakukerralla sisältämiä oikeuksia.

4. JOO-oikeuksien myöntäminen kohdeyliopistossa

  • Opinto-oikeus myönnetään enintään 2 lukuvuodeksi. Joustava opintooikeus päättyy samaan aikaan kun tutkinnon suorittamisoikeus kotiyliopistossa (ts. tutkinnon valmistuminen päättää joustavan opintooikeuden voimassaolon).
  • Mikäli opiskelija JOO-sopimuksen mukaisen opinto-oikeuden voimassa ollessa siirtyy kohdeyliopiston varsinaiseksi opiskelijaksi, joustava opintooikeus lakkaa. Uuden tutkinto-oikeuden antanut korkeakoulu voi kuitenkin laskuttaa opiskelijan vanhaa kotiyliopistoa sellaisista suorituksista, jotka ovat syntyneet ennen opiskelijan siirtymistä.

5. JOO-opiskelun aloittaminen kohdeyliopistossa

  • Yliopisto kuvaa soveltamisohjeissaan, millä perusteella opiskelijat otetaan opintojaksoille/kursseille.
  • Yliopisto kuvaa soveltamisohjeissaan opintojaksojen/kurssien ilmoittautumiskäytännöt.

6. Valtakunnallinen JOO-sopimus ja nk. opetusverkostot

  • Nk. opetusverkostoille suositellaan, että ne noudattaisivat opintohallinnon yhteisesti hyväksymiä käytänteitä. Verkostohankkeissa koordinoivan yliopiston tulisi toimia koordinoijana myös opintohallinnon kysymyksissä.
  • No labels